Seuraavassa on hyviä esimerkkejä siitä, miten energiankulutusta voidaan leikata älykkäällä teknologialla. Kuten rakentamalla joustavia supermarketteja.
Perusasiat kuntoon
1. Sähkömoottorijärjestelmät kuluttavat 50 % kaikesta maailmassa käytetystä sähköstä. Niistä 80 %:ssa ei ole vaihtuvanopeuksisia taajuusmuuttajia, eli ne toimivat aina täydellä nopeudella. Käyttämällä vaihtuvanopeuksisia taajuusmuuttajia ja muita järjestelmätason tehostamiskeinoja voimme vähentää moottorin energiankulutusta jopa 40 % ja maailmanlaajuista sähkönkulutusta 8 % (IEA WEO 2016). Takaisinmaksuaika: 2–4 vuotta.
2. Voimaannuta ihmiset hallitsemaan käyttämäänsä energiaa: Lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmien ohjauksen optimoiminen vähentää energiankäyttöä keskimäärin 22 % rakennusta kohti, takaisinmaksuajan ollessa 2 vuotta (Ecofys). Kaksi tärkeää tekijää ovat sisälämpötila ja tasapainotus: yli 500 miljoonassa patterissa on yhä manuaaliset venttiilit, eivätkä asukkaat voi hallita sisälämpötilaa ja energiankulutusta. Yksittäisten huoneohjaimien (esim. termostaattisäteilyventtiilit) asentaminen voisi säästää 10–15 miljardia euroa vuodessa.
Ajatellaan järjestelmää
3. Energianeutraali vesikierto: Vesi- ja jätevesilaitokset muodostavat 30–50 % kuntien kokonaisenergialaskusta ja 4 % maailman energiankulutuksesta. Energiatehokkaiden toimintatapojen ja energiantalteenoton yhdistelmällä koko vesisektori voi kuitenkin olla energianeutraali. Tanskalaisen Aarhusin kaupunki sai jätevedenpuhdistamon tuottamaan uusiutuvaa energiaa (biokaasua) (IEA WEO 2016). Takaisinmaksuaika: 5 vuotta.
4. Maailman palvelinkeskukset kuluttavat jo enemmän sähköä kuin Iso-Britannia, ja niiden hiilipäästöt ovat yhtä suuret kuin koko lentoliikenteen. Sähkö on useimmiten palvelinkeskusten suurin käyttökustannus, noin 25–60 %. Olemme leikanneet liki 50 % energiakustannuksista Facebookin palvelinkeskuksessa Ruotsissa.
Energiantalteenotto
5. Lämmöntalteenotto jäähdytysjärjestelmistä: Pieni supermarket Sønderborgissa Tanskassa säästää vuosittain 30 000 € ja on vähentänyt CO2-päästöjään 34 %:n energiantalteenoton avulla. Saksassa, jossa noin 1,4 % sähköenergiankulutuksesta käytetään supermarkettien jäähdytyslaitteissa, samanlaisilla toimilla voitaisiin säästää 2,6 miljoonan öljytonnin energiamäärä ja 1,8 miljardia euroa. Takaisinmaksuaika: 1,5 vuotta.
6. Kaukoenergiaa hukkalämmöllä: Kaukoenergia on ainoa tapa hyödyntää matalaenergistä matalan tason hukkalämpöä tai ilmaisia jäähdytyslähteitä loppukäyttöön rakennuksissa (UNEP). Se voi käyttää esimerkiksi palvelinkeskusten, teollisten prosessien tai jopa jäteveden hukkalämpöä. Kaiken Euroopan hukkalämmön talteenotto kattaisi koko rakennuskantamme lämmitystarpeen.
Sektorien yhdistäminen
7. Joustavuutta supermarketeista: Supermarkettien jäähdytysjärjestelmissä käytettyjen kompressorien käyttämätön kapasiteetti voi toimia lämpöpumppuna ja tuottaa lämpöä sähköstä tuulihuippujakson aikana, kun se kytketään kaukoenergiaverkkoon. Näillä toimilla EU:n supermarketit voivat tuottaa 150 TWh lämpöä. Jäähdytysjärjestelmiä voidaan käyttää myös kysyntäpuolen hallintaan. 500 supermarkettia voi lisätä 26,5 MW lyhyen aikavälin joustoa.
8. Kaukolämmitys ja -jäähdytys voi tasapainottaa uusiutuvan sähkön epävakautta: Ylituotannon aikana esim. tuulivoimaloista tulevalla ylimääräisellä sähköllä voidaan tehdä lämpöä suurilla lämpöpumpuilla, ja sitä voidaan jopa tallentaa kaukoenergiaverkkoon. Lämmön varastoiminen on 100 kertaa halvempaa kuin sähkön varastoiminen!
Digitalisaatio
9. Digitaalisten, verkottuneiden ratkaisujen hyödyntäminen: Lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon älykäs ohjaus voi kaksinkertaistaa näiden teknologioiden suorituskyvyn. Keskimäärin energiankulutusta voidaan vähentää 38 % rakennusta kohti. Uudet digitaaliset teknologiat voivat valvoa kulutusta jatkuvasti ja sopeutua siihen, ilmoittaa kuluttajille heidän energiankäytöstään, optimoida uusiutuvan energian itsekulutuksen sekä auttaa integroimaan rakennuksia sähkö- ja kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmiin. Takaisinmaksuaika: 3–5 vuotta
10. Innovaatio ruoka-energia-vesi-verkostossa: Voimme seurata tuotteita läpi koko kylmäketjun digitalisaation avulla. Näin saamme parempilaatuista ruokaa, vähennämme ruokahävikkiä ja säästämme ruoanvalmistuksen energiaa ja vettä, joka muuten menisi hukkaan.
Kaupunkimme pyörittävät talouttamme, mutta ne ovat myös suuria kuluttajia ja muodostavat 60–80 % energiankulutuksesta ja 75 % hiilidioksidipäästöistä. Jos haluamme päästä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja pitää maapallon lämpenemisen alle 2 Celsius-asteessa, meidän on keskityttävä kaupunkeihimme.
Tutki kaupunkien energiatehokkuuden teemasivustoamme, niin huomaat, miksi se on tehokkain tapa kääntää kaupunkiemme haasteet mahdollisuuksiksi.
Urbaani tehokkuus
