Julkaisut

Tässä artikkelissa käsittelemme paine-erosäätimiä, niiden toimintaperiaatetta, etuja, käyttökohteita ja hyötyjä loppukäyttäjille ja kaukolämpöyhtiöille.

Kasvavat energiakustannukset ja mukavuuteen kohdistuvat lisävaatimukset johtavat kuluttajille suunnattujen kaukolämpöteknologioiden lisäkehitykseen. Kehityssuunta sisältää parempia säätö- ja mittausmahdollisuuksia, jotta kuluttajalle toimitettua lämpöä ei menisi hukkaan. Kerrostalojen energiansäästöpotentiaali on valtava, ja perinteisesti juuri kerrostaloissa asuu merkittävä osa kaukolämpöasiakkaista.

Tässä artikkelissa kuvataan alhaisella syöttölämpötilalla ja pienellä logaritmisella keskilämpötilaerolla (dT) käytettävien lämmönvaihdinten käytön vaikutuksia verrattuna tätä nykyä määritettyyn ja sovellettavaan tasoon.

Tässä artikkelissa esittelemme ja analysoimme mikrolämpöpumpulla varustetun kaukolämmön asiakasyksikön käytettävyyttä kotitalouden lämpimän käyttöveden tuotannossa matalan lämpötilan (40 °C) kaukolämpöverkossa.

Remontoitavien kerros- ja rivitalokohteiden määrä on kasvussa, ja tässä artikkelissa esittelemme tapauksen, jossa alun perin yksiputkisella järjestelmällä varustettu asuinrakennuskompleksi modernisoitiin.

Danfoss on markkinoinut kaukolämmön painesäätimiä jo vuosikymmenten ajan, mutta vasta äskettäin olemme alkaneet saada kyselyitä kaukolämpöverkon paineen vaihteluun liittyen. Olemme tutkineet aihetta perusteellisesti ja esittelemme tuloksia tässä artikkelissa.

Tätä nykyä noin 10 % maailman sähköntuotannosta käytetään ilmastointiin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikehuoneistojen ja asuinrakennusten jäähdytystarve tulee kasvamaan eksponentiaalisesti tulevina vuosina etenkin vauraissa maissa ja nousevilla talousalueilla Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Amerikassa.

Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana vakiintuneiden kaukojäähdytysjärjestelmien määrä on noussut nopeasti. Tämä voi selittyä sillä, että nykyiset kaukojäähdytysjärjestelmät ovat: • Taloudellisesti houkuttavampia • Ympäristöystävällisempiä • Tehokkaampia

Tässä artikkelissa kuvataan tuloksia tutkimuksesta, joka toteutettiin kehitettäessä moottoroitujen säätöventtiilien ominaisuuksia lämpimän käyttöveden jakeluun kaukolämpökeskuksissa. Teoreettiselta kannalta katsottuna artikkeli käsittelee perustason säätöteorioita ja käyttökohteen kannalta keskeisiä fyysisiä suhteita, mukaan lukien ratkaisevan tärkeät suhteet lämmönvaihtimen, säätimen, moottorin (toimilaitteen) ja säätöventtiilin välillä. Teoreettisen analyysin lisäksi tutkimusta tukevat laboratoriokokeiden dynaamiset simulaatiot ja niiden tulokset. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin tässä artikkelissa kuvattu uusi venttiiliominaisuus.

Tässä artikkelissa käsitellään lämpimän käyttöveden tuotantoon käytettävien tehokkaiden lämmönvaihdinten säätöä. Joitain perustason säätöteorioita ja niiden ratkaisevan tärkeitä suhteita analysoidaan teoreettisesti. Artikkelissa myös kuvataan äskettäin kehitetty säädin, ja sen rakenteen eri osia käsitellään säätöteorian kannalta.

Kerrostaloissa käytetään kahta pääasiallista lämmityksen ja kotitalouden lämpimän käyttöveden jakelumenetelmää: nousuputkijärjestelmää ja hajautettua järjestelmää huonekohtaisilla lämmönjakokeskuksilla. Ensimmäisessä tapauksessa kotitalouden lämminkäyttövesijärjestelmän lämpöhukka voi olla suurempi kuin se nettolämpö, joka käyttöveden tuotantoon kuluu.

Danfoss kehittää edelleen simulaatiomalleja rakennusautomaatiokomponentteihin mukaan lukien säätölaitteet, joita yritys valmistaa kaukolämpöjärjestelmiin. Tässä artikkelissa käsitellään joitain esimerkkitapauksia ja esitellään simuloitu kotitalouden lämpimän käyttöveden lämpökeskus.

Tässä artikkelissa arvioidaan taloudelliselta kannalta kahta tyypillistä lämpimän käyttöveden tuotantojärjestelmää keskittyen järjestelmiin kokonaisuutena.

Tässä artikkelissa kuvataan paine-erosäätimen rooli suhteessa paineen vaihteluun. Artikkeli sisältää myös käyttövinkkejä paineen vaihtelun eliminoimiseen tai pienentämiseen. Paine-erosäätimiin liittyvän sovellusosaamisemme ansiosta pystymme ratkomaan jo käytössä olevien kohteiden paineen vaihteluun liittyviä ongelmia ja antamaan neuvoja uusien käyttökohteiden oikeaan suunnitteluun, jotta paineen vaihtelun riski pystytään eliminoimaan. Lisätietoja saat lukemalla artikkelin kokonaisuudessaan.

Joissain maissa huoneistokohtaiset lämmönjakokeskukset ovat yleinen tapa toteuttaa lämpö- ja käyttövesiasennukset kerrostaloissa. Toisaalla tämä kehitys on vasta alkuvaiheissaan. Näistä maista saatu kokemus paljastaa lukuisia kysymyksiä, kun pyritään ymmärtämään ja arvioimaan huoneistokohtaista lämmönjakokeskuskonseptia.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tukea lämmitysalan ammattilaisia rakentamaan kerros- ja rivitaloihin sellaisia energiatehokkaita kaksiputkisia patterilämmitysjärjestelmiä, jotka eivät anna aihetta reklamaatioihin. Ohjeita voidaan soveltaa jälkiasennuksiin, remonttikohteisiin ja uudisrakentamiseen.

Automaattinen säätö: Kotitalouden lämpimän käyttöveden säätimen mukautuva asetus. Moottorin suojaus: Säätimen automaattinen asetus matalan suorituskyvyn aikana. Toimivan lämmitysjärjestelmän edellytyksenä on, että järjestelmään tehdään oikeat asetukset ennen sen käyttöönottoa. Säädöt ovat tarpeen säätöparametrien ennalta määrittämiseksi. Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka järjestelmän ohjausparametrien automaattiset asetukset tehdään ja mitä etua siitä on.

Tässä artikkelissa kuvataan neljän säätökonseptin, termostaattisäätimen, proportionaalisen säätimen ja näiden rinnakkais- ja sarjaliitäntöjen perustoiminnallisuudet. Artikkelissa keskitytään levylämmönvaihtimella toteutettuun säätöön, ja tutkimus perustuu dynaamisiin simulaatioihin, ts. malleihin, jotka on testattu suhteessa käytännön mittauksiin.

Järjestelmän hydraulisen tasapainon saavuttamisessa on usein kyse paine-eron säätämisestä tasolle, jolla mahdollistuu lämpökeskuksen käyttö ja samalla myös yksittäisten piirien virtausnopeuden säätäminen. Järjestelmän paine-eron ja virtausnopeuden säädöllä voidaan saavuttaa hyötyjä niin asiakkaita kuin lämpökeskuksiakin ajatellen.

Ohjauspiirissä voi esiintyä jaksoittaista paineen vaihtelua niin rakennusautomaatiojärjestelmissä kuin prosessilaitoksella tai kaukolämpö- tai kaukojäähdytyskeskuksessa. Tähän on useita syitä: prosessin epälineaarisuus, säätimen liiallinen vahvistaminen ja ylimitoitettu järjestelmä ovat näistä vain muutamia.