Potentiaalin hyödyntäminen: Kaukoenergiasektorin keskeiset digitalisaatiohaastet

Nykymaailmassa kaukoenergiajärjestelmillä on ratkaiseva rooli lämpöenergian kasvavaan kysyntään vastaamisessa ja samalla energiahuollon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Digitaaliset ratkaisut ovat välttämättömiä niiden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi, mutta niillä on omat haasteensa. Tässä artikkelissa tutustumme kaukolämpöjärjestelmien digitalisointiin liittyviin esteisiin ja ratkaisuihin.

Yhteenveto: Marraskuussa 2023 julkaistiin Kansainvälisen energiaviraston (IEA) kaukolämmön ja -jäähdytyksen (DHC) tehtävänjakoprojektin loppuraportti Kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen digitalisointi.

Hankkeen tavoitteena oli edistää mahdollisuuksia, joita syntyy digitaalisten prosessien integroimisesta DHC-järjestelmien eri osiin ja loppukäyttäjien lämpölaitoksiin. Hankkeessa kerättiin myös käyttötapauksia jo saatavilla olevista digitalisointiratkaisuista, jotta voitaisiin osoittaa digitaalisten ratkaisujen vaikutus järjestelmän toimintaan sekä nykyisissä, nykyaikaistamisvaiheessa olevissa järjestelmissä että uusissa järjestelmissä.

Hankkeen taustalla oleva konsortio valittiin huolellisesti ottamaan mukaan DHC-sektorin keskeiset tutkimuslaitokset, yliopistot ja digitaalisten ratkaisujen tarjoajat, jotta varmistettiin mahdollisimman kokonaisvaltainen näkemys markkinoiden nykytilasta ja tarjottiin yhteinen näkemys kaukolämpöalan digitaalisten ratkaisujen tulevan kehityksen keskeisistä haasteista.

Artikkelissa käsitellyt haasteet: 

• DHC-järjestelmien heterogeenisyys: Kaukoenerigasektorille on ominaista paikallinen ainutlaatuisuus ja toiminta, jossa vallitsevat vaihtelevat olosuhteet ja pirstoutuneet markkinat. Siksi on haastavaa kehittää standardoitu digitaalinen ratkaisu, joka sopii kaikkiin järjestelmiin ja ohjelmiin. 
• Valmistajasidonnaisuus ja yhteentoimivuus: Danfoss kehittää modulaarista Leanheat®-alustaa, jonka avulla pyritään poistamaan toimittajasidonnaisuus ja rajoitettu yhteentoimivuus. Tavoitteena on edistää sopeutumiskykyä ja skaalautuvuutta kaukoenergian digitaalisoinnissa.
• Vankkojen ja joustavien valvonta-arkkitehtuurien tarve: Kaukoenergian digitalisointi edellyttää vankkoja ja joustavia arkkitehtuureja, joilla voidaan lieventää kyberriskejä ja varmistaa vakaa tarjonta sekä varavaihtoehdot pahimpia skenaarioita varten.
• GDPR-vaatimustenmukaisuus: GDPR-säädösten tavoitteena on suojata henkilötietoja ja sallia niiden käyttö yhteiskunnallisten toimintojen, kuten kaukoenergian digitalisaation toteuttamisessa, kunhan noudatetaan tietojen minimoinnin ja suostumuksen kaltaisia periaatteita.
• IT-järjestelmien turvallisuus ja suojaus: Kriittisten infrastruktuurien, kuten kaukoenergiajärjestelmien, turvallisuuden ja suojauksen varmistaminen kyberuhkien edessä edellyttää valppaita ohjelmistokehitystiimejä ja ennakoivia turvatoimia koko kehitystyön elinkaaren ajan.
• Vertailutietokantojen ja vertailuarvojen puute: Ilmaston, maantieteen ja lämmönlähteiden vaihtelut vaikeuttavat vertailua, mutta näiden resurssien sisällyttäminen yhdeksi parametreista hyödyttäisi suuresti eneregiayhtiöitä niiden tehdessä tietoon perustuvia päätöksiä digitalisointijärjestelmistään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaukoenergia-alalla on haasteita, jotka liittyvät järjestelmien heterogeenisuuteen, standardien puutteeseen, toimittajien sitoutumiseen, kyberriskeihin, yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamiseen ja vertailutietoaineistojen tarpeeseen. Jos haluat syventyä näihin haasteisiin ja tutkia mahdollisia ratkaisuja, voit ladata koko artikkelin.